Eilen oli rokotuspäivä. Kävelimme eläinlääkäriasemalle ja koska en osannut arvioida, kuinka kauan aikaa pikkukelpin kanssa siihen menee, olimme paikalla hyvissä ajoin. Ehdin punnita Tarmon (6,4kg) ja istuskelimme penkillä hyvän tovin ennen kuin oli meidän vuoromme. Odotustila oli melko tyhjä ja Tarmo selvisi vähäisistä kanssaodottajista hyvin, katseli kiinnostuneena, mutta ei lähtenyt sohvalta viereltäni mihinkään.
Toimenpidehuoneessa hoitaja laittoi vermeitä valmiiksi ja Tarmo meni reippaasti tervehtimään, nuoli kasvot ja kädet. Nostin Tarmon pöydälle ja herkuttelimme. Sitten sisään astui lääkäri, joka olikin Tarmosta paljon jännittävämpi kuin hoitsu. Pöydällä oleminen varmasti vaikutti asiaan. Tarmo otti kuitenkin tarjotut lahjukset myös lääkäritädiltä. Pallien ja hampaiden tsekkaus sekä sydämen kuuntelu menivät vähän kiemurrellen, mutta muuten mukisematta. Samoin varsinainen rokotus sujui leppoisasti herkkuja syöden. Ainoastaan korvatöhnänäytteen ottaminen kismitti ja pääsipä Tarmon suusta pienoinen pärinäkin. Tästä annoin palautetta ja loppunäyte otettiinkin hiljaa ja kiltisti. Näytteen tutkimisen ajan odottelimme vielä tutkimushuoneessa ja kaivoin repusta lempilelun esiin. Tarmo tarrasi siihen heti villisti ja leikimme odotteluajan. Lääkärin tullessa kertomaan minimaalisesta hiivasta Tarmo kävi moikkaamassa häntä oma-aloitteisesti.
Ei rokotusreaktioita, vaan mars kotimatkalle. Kuukauden päästä uusitaan koitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti