Juupajuu. Eipä ole ollut paljon päivitettävää, sillä olemme viettäneet hiljaiseloa ja odottaneet tautirintamalla muutoksia. Enää ei yskitä, vaan se on vaihtunut niiskuttamiseen ja myös Remu on siihen yhtynyt. Nenäpunkkilääkitys on nyt aloitettu, joten peukut pystyssä odottelen sen nyt tepsivän. Kova olisi hinku päästä treenaamaan ja treffeille.
Toka rokotuskin odottaa vielä ottajaansa, mutta hampaat ovat alkaneet putoilla sentään jo suusta. Lisäksi Tarmo on oppinut hyppäämään sekä sohvalle että sängylle. Tähän astihan se on kiivennyt molempiin. Kotona olemme treenailleet perusasentoa, hiukan seuraamisen alkeita, maahan menemistä, tunnariin tutustumista ja kosketusalustaa sekä saavin päällä liikkumista. Kaikkea tätä kuitenkin melko vähän, sillä yllätyssijaisuudet ovat vieneet multa melkoisesti mehuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti